Työryhmämme osallistui viikonlopun perustulohackiin työnimellä “Riittääkö perustulo asumiseen?”. Aiheen valitsimme siksi, ettei julkisessa keskustelussa ole riittävästi pohdittu mahdollisuutta asumislisän uudistamiseen perustulon yhteydessä.
Asumistuki on keskeinen ongelma useissa ehdotetuissa perustulomalleissa. Se jätetään usein tarkastelun ulkopuolelle, mikä vähentää perustulon hyödyllisyyttä asumistuen syyperusteisuuden ja tarveharkintaisuuden vuoksi.
Tarkastelimme kriittisesti yleistä asumistukea. Totesimme, että asumistukeen liittyy ansiotulojen kannustinloukku ja rakenteellinen vuokria nostava vaikutus. Tavoitteemme oli siis löytää optimaalinen ratkaisu, joka säilyttäisi perustulomallin hyvät puolet mutta vastaisi samalla asumistuen nykyisiin ongelmiin.
Esitämme ratkaisuksi ongelmaan perustulon elinkustannuslisää. Tämä olisi alueellinen lisäsumma perustuloon.
Kutsumme mallia elinkustannuslisäksi emmekä esimerkiksi asumislisäksi, koska tuen määrä ei olisi riippuvainen siitä, paljonko yksilö asumisestaan todellisuudessa maksaa. Tämän takia halvemmalla asuvalle jää tuesta enemmän käteen kuin kalliimmin asuvilla.
Tuki on alueellinen, koska elinkustannukset – ja niistä mittavimpana asuminen – ovat suurempia pääkaupunkiseudulla kuin muilla alueilla. Laskelmassamme aluejako heijastelee käytännön syistä nykyisiä yleisen asumistuen kuntaryhmiä.
Dioissa esitellään lyhyesti perusteluja mallille sekä sen rakenne:
Perustulohack: Elinkustannuslisä
Huomaa dioja lukiessasi: Malli on varhainen luonnos. Pohjaksi on otettu yksi kustannusneutraaliksi laskettu perustulon taso (550 euroa, 43,5 %:n tasaverolla). EK-lisästä on mainittu vain suurin (Helsinki) ja pienin (kuntaryhmä IV). Mallissa on ehdotettu myös lapsilisän korottamista 100 € / lapsi. Kuviossa on haluttu esittää myös elatusmaksu tai sen puutetta korvaava elatusmaksutuki, koska se on huomioitu myöhemmin yh-perheen tulojen laskennassa.
Olemme suorittaneet alustavia laskelmia siitä, millainen olisi sopiva elinkustannuslisän taso. Rajasimme tarkastelumme vuokralla asuviin, jotka ovat nykymallissa 95 % yleisen asumistuen saajista. Koska kyseessä on erillinen perustulon päälle lisättävä tuen osa, voidaan myöhemmissä malleissa kohtuullisen helposti huomioida omistusasujien vuokralla-asuvista poikkeava tilanne.
Laskimme Perustulohackissa köyhyyden stressitestejä pohtimallemme mallille. Näillä varmistettiin, ettei mallimme jätä ihmisiä nykyistä huonompaan asemaan ja että se vähentää toimeentulotuen asiakkaiden määrää. Olemme pyrkineet nostamaan kotitalouden perustulot sellaiselle tasolle, että näillä olisi mahdollisuus pärjätä myös ilman toimeentulotukea. Erona nykyisiin etuuksiin mallimme pitäisi pienentää kannustinloukkuja ja tehdä lisätienestien hankkimisesta kannattavampaa.
Seuraavissa taulukoissa on esimerkkikotitalouksien tilanteita nykymallilla Kelan alueryhmän I (Helsinki) ja alueryhmän IV kunnassa (Maaseutu). Kaikkien esimerkkitalouksissa asuvien on oletettu olevan köyhiä työttömiä – eli nykytilanteessa taloudet saavat työttömän peruspäivärahaa ja yleistä asumistukea (paitsi opiskelijan tapauksessa). Lapsiperheet saavat ne ensisijaiset etuudet, joihin ovat oikeutettuja. Ansiosidoinnaista ei ole huomioitu, eikä se veronalaisena tulona oleellisesti vaikuta asetelmaan.
Taulukoissa arvio on työryhmän näkemys siitä, kuinka pakottavaa kyseisen kotitalouden on hakea toimeentulotukea. Tätä subjektiivista arviota tehdessä on mietitty myös kotitalouden mahdollisuuksia ottaa vastaan töitä.
Asumisen hintaa olemme arvioineet käyttäen hyväksi tietoja suomalaisten keskimääräisistä asuinneliöistä (yksiössä 34 neliötä, kaksiossa 55) ja keskimääräisistä alueellisista neliöhinnoista. Lisäksi on arvioitu neliöiden hintoja vuokrasivustoja selailemalla. Arviointitapa ei ole täysin luotettava, ja sitä voi parantaa myöhemmissä laskelmissa.
Nykyisessä mallissa alueluokittelu on sama kuin nykyään. Hackissa laskelmat tehtiin vain Helsingille ja ryhmän IV-kunnalle. Nykyisen jaon käyttäminen on perusteltua, koska se on asiantuntijaprosessin ja poliittisen hyväksynnän seurauksena syntynyt jako. Tämän “sovun” rikkominen toki mahdollistaisi laajemman kirjon erilaisia elinkustannuslisän tasoja.
Laskelmia mallin kustannuksista ja vaikutuksista eri tuloluokkien tuloihin ei ollut Perustulohack-viikonlopun aikana mahdollista tuottaa. Yritämme saada nämä laskettua SISU-mikrosimuloinnilla myöhemmin.