Järjestelmät eivät saa olla vain järjestelmiä varten – ne tulee suunnitella ihmisiä varten. Uudistukset onnistuvat ja niiden legitimiteetti vahvistuu, kun järjestelmän piirissä olevat ihmiset ymmärtävät mikä uudistus on ja miten se vaikuttaa heidän elämäänsä.
Nämä olivat ensimmäisiä ajatuksiamme, kun lähdimme pohtimaan ideaa perustulohackiin. Oletimme, että hackissa tulisimme näkemään erilaisia simulaatioita, laskelmia ja tutkimusasetelmia, ja halusimme tuoda mukaan hieman erilaista näkökulmaa: ihmislähtöistä ja ymmärrettävää viestintää järjestelmän ja järjestelmän käyttäjien välille.
Ehdotuksessamme suunnittelimme ihmislähtöisen infopaketin perustulokokeiluun valituille. Tarkoituksemme oli luoda postitettava, kirjekuoreen mahtuva infomateriaali, joka on sekä informatiivinen, visuaalisesti houkutteleva että ennen kaikkea ymmärrettävässä muodossa – ikään kuin perustulohankkeen käyntikortti, joka ei huku postipinoihin vaan herättää kiinnostuksen. Viestinnän rooli yhteiskunnallisissa muutoksissa korostuu siinä, että hiotuimmatkaan mallit tai laskelmat eivät täytä tarkoitustaan, jos palvelun loppukäyttäjä, tavallinen ihminen, ei ole tietoinen tai vakuuttunut palvelun mielekkyydestä.
Viestinnän kohderyhmää pohtiessamme päädyimme siihen, että kun perustuloa lähdetään kokeilemaan kentällä, yksi ensimmäisistä vakuutettavista ryhmistä on pilottihankkeeseen valitut ihmiset. Miten varmistaa, että perustulokokeiluun valituksi tuleminen ei tunnu sosiaaliselta leimalta? Miten vakuuttaa kokeilun mielekkyydestä myös ne, jotka eivät ole olleet aiemmin sosiaaliturvan piirissä? Entä miten yhdistää riittävä tiedonsaanti välttäen byrokratiakielen loukut? Erityisesti silloin, jos perustulokokeilu toteutetaan vapaaehtoisuuteen perustuvana, voi viestinnän rooli olla keskeinen: jos halutaan välttää yksikkökatoa ja saada monipuolinen tutkimusasetelma, tulee ihmisten olla vakuuttuneita siitä, että kokeiluun kannattaa osallistua.
Mietimme myös, mistä johtuu sosiaaliturvaretoriikan valitettavan usein ihmisryhmiä leimaava sävy, joka jakaa ihmiset meihin ja muihin, aktiivisiin ja passiivisiin, saajiin ja maksajiin. Yksi keskeinen ongelma kiteytyy mielestämme tyyppiesimerkkeihin, joita tulee vastaan sekä niin blogiteksteissä, erilaisissa raporteissa kuin median esitteleminä esimerkkitapauksinakin: hahmot kuten Onni Opiskelija, Tiina Työtön ja Elli Eläkeläinen luovat sosiaaliturvan saamisesta identiteetin. Nämä identiteetit jäsentyvät yleisessä keskustelussa helposti stereotyyppisiksi sisä- ja ulkoryhmiksi aiheuttaen turhaa vastakkainasettelua.
Perustulon kohdalla viestinnän tulisi lähteä yhden ihmisen elämänkaaresta. Elämänkaariajattelu osoittaa, että suurin osa meistä on jossain elämänsä vaiheessa sosiaaliturvan saaja ja jossain maksaja. Lisäksi elämänkaaren avulla tehdään näkyväksi, kuinka sosiaaliturva toimii muutosten tukena erilaisissa elämäntilanteissa, kuten lapsen saamisessa, työttömyydessä tai yrityksen perustamisessa. Viestinnän tehtävänä on osoittaa perustulon arvo aktiivisten ihmisten elämänpolkujen mahdollistajana ja turvana erilaisissa muutoksissa.
Hackin aikana saimme aikaiseksi konkreettisen perustulotietopaketin, jossa esitellään Petra Perustulon elämänkaari. Petra Perustulon elämä on monille samaistuttava, ymmrrettävä ja samalla informatiivinen tarina siitä, kuinka perustulo on tarkoitettu meitä kaikkia varten. Syntyi viestinnällinen konsepti, jonka suurimmat arvot ovat viestinnän sävyssä: ihmislähtöisyydessä, kiinnostavuudessa, ymmärrettävyydessä sekä aktiivisessa ihmiskäsityksessä.
Koska perustulokokeilun toteuttamismalli on vasta selvitysvaiheessa, emme luonnollisesti voineet tuottaa faktoiltaan täysin oikeaoppista materiaalia. Lisäksi monet julkishallinnollisessa viestinnässä tärkeät lähtökohdat, esimerkiksi oikeusturvakysymykset, tulevat olemaan lopullisessa viestinnässä selvästi suuremmassa roolissa. Kuten saamassamme palautteessa tuli esiin, olisi myös tärkeää pohtia huolellisesti, mikä on viestinnän rooli tutkimusasetelman kannalta: voiko viestinnällä vaikuttaa tutkimusasetelman lähtökohtiin ja siten tutkimustuloksiin? Entä miten verrokkiryhmälle viestitään? Näitä kysymyksiä pohdimme mielellämme seuraavassa perustulohackissa.