Perustulo pähkinänkuoressa: Suomen sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksen ydinajatus

Mikä on Perustulo?

Perustulo on ehdotettu malli, joka muuttaisi sosiaaliturvajärjestelmää merkittävästi. Se tarjoaisi kaikille yhteiskunnan jäsenille säännöllisen rahasumman ilman ehtoja.

Perustulon historia ja periaatteet

Perustulon idea juontaa juurensa 1500-luvulle. Sen periaatteena on taata kaikille vähimmäistoimeentulo ilman ehtoja.

Nykyään perustuloa kannatetaan eri syistä. Jotkut näkevät sen keinona vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Toiset uskovat sen lisäävän yksilönvapautta ja kannustavan yrittäjyyteen.

Perustuloa on kokeiltu eri maissa. Suomessa toteutettiin perustulokokeilu vuosina 2017-2018. Kokeilu antoi tietoa perustulon vaikutuksista työllisyyteen ja hyvinvointiin.

Perusturva ja nykyiset sosiaaliturvajärjestelmät

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu tarveharkintaan ja syyperusteisiin etuuksiin. Tämä tarkoittaa, että tukea saa vain tietyin ehdoin.

Perusturvan muotoja ovat:

  • Työttömyysturva
  • Toimeentulotuki
  • Asumistuki
  • Opintotuki

Nämä tuet ovat monimutkaisia ja voivat aiheuttaa kannustinloukkuja. Perustulo yksinkertaistaisi järjestelmää ja poistaisi näitä ongelmia.

Perustulo korvaisi osittain tai kokonaan nykyiset tuet. Se takaisi kaikille perustoimeentulon riippumatta elämäntilanteesta.

Perustulomallit ja kansalaispalkka

On olemassa erilaisia perustulon malleja. Ne eroavat toisistaan summan suuruuden ja toteutustavan suhteen.

Täysi perustulo korvaisi lähes kaikki nykyiset tuet. Osittainen perustulo toimisi nykyisten tukien rinnalla.

Kansalaispalkka on perustulon kaltainen malli. Se maksettaisiin kaikille kansalaisille, mutta voisi edellyttää esimerkiksi yhteiskuntapalvelusta.

Negatiivinen tulovero on perustulon muoto, jossa pienituloiset saavat tukea ja suurituloiset maksavat veroa. Tämä malli yhdistäisi verotuksen ja sosiaaliturvan.

Perustulon vaikutukset

Perustulolla olisi laajoja vaikutuksia yhteiskuntaan ja talouteen. Se muuttaisi työmarkkinoiden toimintaa, vaikuttaisi julkiseen talouteen ja kansalaisten toimeentuloon.

Perustulon vaikutus työmarkkinoiden toimintaan

Perustulo voisi vähentää työttömyyttä poistamalla kannustinloukkuja. Se tekisi lyhytaikaisenkin työn vastaanottamisesta kannattavaa.

Toisaalta jotkut pelkäävät perustulon vähentävän työnteon houkuttelevuutta. Tutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä näkemystä.

Perustulo voisi lisätä työmarkkinoiden joustavuutta. Se tukisi yrittäjyyttä ja epätyypillisiä työsuhteita.

Taloudelliset vaikutukset ja kustannukset

Perustulon rahoitus vaatisi verojärjestelmän uudistamista. Tuloverotusta jouduttaisiin todennäköisesti kiristämään.

Perustulo yksinkertaistaisi sosiaaliturvajärjestelmää. Se voisi vähentää hallinnollisia kuluja.

Perustulon nettokustannukset riippuvat mallin yksityiskohdista. Vihreä perustulo on yksi ehdotetuista malleista Suomessa.

Perustulokokeilut ja mikrosimulaatioanalyysi

Suomessa toteutettiin perustulokokeilu vuosina 2017-2018. Kokeilussa 2000 työtöntä sai perustuloa.

Kokeilun tulokset osoittivat pieniä positiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja hyvinvointiin. Vaikutukset eivät olleet niin suuria kuin jotkut odottivat.

Mikrosimulaatioanalyyseillä voidaan tutkia perustulon vaikutuksia eri väestöryhmiin. Ne auttavat arvioimaan eri mallien kustannuksia ja tulonjakovaikutuksia.

Perustulon hyödyt ja haasteet

Perustulolla on monia mahdollisia vaikutuksia yhteiskuntaan ja yksilöihin. Se voi parantaa hyvinvointia ja tasa-arvoa, vähentää byrokratiaa ja köyhyyttä sekä poistaa kannustinloukkuja.

Yhteiskunnallinen hyvinvointi ja tasa-arvo

Perustulo voisi lisätä psyykkistä hyvinvointia ja vähentää stressiä. Se takaisi kaikille perustason toimeentulon.

Tasa-arvo kasvaisi, kun kaikki saisivat saman perustulon riippumatta elämäntilanteesta. Tämä voisi vähentää eriarvoisuutta.

Perustulo antaisi ihmisille vapautta valita työnsä ja elämäntyylinsä. Se voisi tukea opiskelua, yrittäjyyttä ja luovaa työtä.

Toisaalta pelätään, että perustulo vähentäisi työhaluja. Tästä ei kuitenkaan ole vahvaa näyttöä kokeiluissa.

Byrokratian purkaminen ja digitalisaation hyödyntäminen

Perustulo yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa huomattavasti. Se korvaisi monia erillisiä tukia ja etuuksia.

Byrokratia vähenisi, kun tukien hakeminen ja myöntäminen helpottuisi. Tämä säästäisi aikaa ja rahaa.

Digitalisaatio mahdollistaisi perustulon tehokkaan hallinnoinnin. Maksatus voisi toimia automaattisesti.

Yksinkertaisempi järjestelmä olisi läpinäkyvämpi ja helpompi ymmärtää. Se voisi lisätä luottamusta sosiaaliturvaan.

Köyhyyden vähentäminen ja kannustinloukut

Perustulo voisi tehokkaasti vähentää köyhyyttä. Se takaisi jokaiselle vähimmäistoimeentulon.

Nykyiset kannustinloukut poistuisivat suurelta osin. Työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa.

Perustulo tukisi osa-aikatyötä ja keikkatöitä. Se sopisi hyvin nykyisille työmarkkinoille.

Haasteena on perustulon rahoitus. Riittävän korkea perustulo vaatisi veronkorotuksia tai muita tulonlähteitä.

Perustulo ja työttömyysturva

Perustulo muuttaisi nykyistä työttömyysturvaa merkittävästi. Se yksinkertaistaisi tukijärjestelmää ja poistaisi joitain työllistymisen esteitä.

Työttömyysturvan muutokset perustulon myötä

Perustulo korvaisi nykyisen työttömyysturvan perusosan. Se maksettaisiin kaikille kuukausittain ilman ehtoja.

Työttömän ei tarvitsisi enää raportoida aktiivisuudestaan työnhaussa. Aktiivimalli poistuisi käytöstä.

Perustulo olisi verovapaa. Jos muut tuet olisivat suuremmat, erotuksen voisi hakea Kelasta.

Ansiosidonnainen työttömyysturva säilyisi perustulomallissa. Sen taso ja kesto määriteltäisiin erikseen.

Työllistymisen helpottaminen ja suojaosan merkitys

Perustulo helpottaisi työn vastaanottamista. Sitä ei menetettäisi työllistyessä, toisin kuin nykyistä työttömyysturvaa.

Työtön säilyttäisi perustulon työhön mennessään. Tämä kannustaisi osa-aikatyöhön ja lyhyisiin työsuhteisiin.

Suojaosa eli summa, jonka voi tienata ilman tuen pienenemistä, olisi tarpeeton. Kaikki ansiot kasvattaisivat käteen jäävää tuloa.

Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen helpottuisi. Byrokratialoukut vähenisivät, kun tukia ei tarvitsisi hakea uudelleen työtilanteen muuttuessa.

Rahoitus ja lainsäädäntö

Perustulon toteuttaminen vaatii merkittäviä muutoksia rahoitukseen ja lainsäädäntöön. Verotuksen uudistaminen ja lakien päivittäminen ovat keskeisiä haasteita järjestelmän käyttöönotossa.

Rahoitusmallit ja verotuksen rooli

Perustulon rahoitus vaatii verojärjestelmän uudistamista. Tuloverotuksen muutokset ovat tärkeässä asemassa. Palkka- ja yrittäjätulojen verotusta voidaan muokata kustannusneutraalin mallin saavuttamiseksi.

Pääomatuloveron ja arvonlisäveron korotukset ovat mahdollisia rahoituslähteitä. Ympäristöverojen käyttö perustulon rahoituksessa on myös esillä keskusteluissa.

Verotuksen progressiivisuutta voidaan lisätä. Tämä tarkoittaa, että suurituloiset maksaisivat suhteellisesti enemmän veroja. Näin voidaan tasoittaa tuloeroja ja rahoittaa perustuloa.

Lainsäädännölliset haasteet ja mahdolliset muutokset

Perustulon käyttöönotto edellyttää merkittäviä muutoksia lainsäädäntöön. Sosiaaliturvalakeja on päivitettävä vastaamaan uutta järjestelmää. Nykyiset vähimmäissosiaaliturvan muodot korvattaisiin perustulolla.

Työlainsäädäntöä on muokattava. Osa- ja määräaikaisten työsuhteiden asema muuttuisi perustulon myötä. Tämä vaatii lakimuutoksia työsopimusten ja työehtojen osalta.

Perustuslain muutokset voivat olla tarpeen. Hyvinvointivaltion periaatteet ja kansalaisten perusoikeudet on sovitettava yhteen perustulon kanssa. Tämä on suuri haaste lainsäätäjille.