Perustulokokeilu tarjoaa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen mahdollisuuden tehdä monipuolista yhteiskunnallista tutkimusta. Jotta saisimme tämän mahdollisuuden hyödynnettyä täysimääräisesti, ehdotamme kokeilun kohdentamista vaikutusten kannalta oleellisimpiin ryhmiin valikoivalla otannalla sekä kokeilun integroimista olemassa oleviin seurantatutkimuksiin. Ratkaisumme avulla tutkimuksen laatu paranisi ja kokeilusta saataisiin mahdollisimman paljon irti annetun budjetin puitteissa.
Alustavissa suunnitelmissa perustulokokeilu on ollut tarkoitus toteuttaa koko maan kattavalla satunnaisotannalla sekä paikallisella kokeilulla. Satunnaisotannan toteuttaminen on tärkeää, mutta ongelmana on se, että monien tärkeiden erityisryhmien osalta tutkittavien määrä jäisi liian pieneksi. Tämän takia kannattaa lisäksi kohdistaa kokeilua valikoivalla otannalla tiettyihin ryhmiin. Erityisesti niiden ryhmien, joiden kohdalla perustulon vaikutuksista on eniten epäselvyyttä, tulisi olla vahvasti mukana kokeilussa. Ehdotuksemme ei siis korvaisi satunnaisotantaa tai paikallista kokeilua, vaan valikoivaa otantaa käytettäisiin niiden rinnalla.
Toisaalta valikoisimme kokeiluun mukaan väestöryhmiä, joista on jo tutkimustietoa. Siksi tutkimuksessa hyödynnettäisiin olemassa olevia seurantatutkimuksia. Suomessa on myös erittäin hyvät väestörekisterit, joita voidaan hyödyntää. Perustulokokeilun integroiminen rekisteri- ja seurantatutkimuksiin monipuolistaisi saatavaa tietoa vähäisellä vaivalla. Puhtaasti taloudellisten indikaattorien rinnalla voimme käyttää myös muita ihmisten hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita, kuten terveyskäyttäytymistä ja ajankäyttöä. Asetelma mahdollistaa suhteellisen pienillä otoksilla tilastollisen voiman lisäämisen, ja vertailevien ennen ja jälkeen -asetelmien rakentamisen.
Kokeiluun käytettävien rajallisten resurssien takia on hyvin tärkeää tunnistaa, keihin kokeilussa tulisi kiinnittää eniten huomiota. Käytämme näiden ryhmien valintaan pääosin seuraavia kriteereitä: 1) Aiemman tutkimustiedon valossa on syytä odottaa, että ryhmä muuttaa käyttäytymistään merkittävästi siirryttäessä perustuloon. 2) Ryhmää on helppoa tutkia, koska se voidaan yhdistää sujuvasti olemassaolevaan tutkimukseen esimerkiksi käyttämällä samoja aineistoja tai tutkimusasetelmia. Näillä kriteereillä kiinnostavia ryhmiä ovat esimerkiksi seuraavat:
Opiskelijoille perustulo mahdollistaisi täysipäiväisen opiskelun ja lisäisi sen taloudellista kannustavuutta työn tekoon nähden. Indikaattorit: perustulon vaikutus opintojen etenemiseen, työelämään siirtymiseen ja yrittämiseen.
Startup-yrittäjät ovat yhteiskunnan tukijärjestelmän ulkopuolella. Perustulo parantaisi aloittavan yrittäjän toimeentuloa ja mahdollistaisi keskittymisen yrittämiseen. Indikaattorit: vaikutukset yritysten selviytymisasteeseen, yrittäjien (mielen)terveyteen ja ajankäyttöön.
Leipäjonojen asiakkaat kuuluvat yhteiskunnassamme heikoimmassa asemassa oleviin. Perustulon kaltaisen laajan sosiaalipoliittisen muutoksen vaikutuksia tämän ryhmän käyttäytymiseen ja elinoloihin on pystyttävä arvioimaan ja tämän vuoksi ryhmä on sisällytettävä kokeiluun. Indikaattorit: toimeentulotuen käyttö, muutokset asunnottomuudessa, terveys indikaattorit ja luottamus yhteiskuntaan.
Syrjäytymisvaarassa olevat nuorten on epäilty passivoituvan perustulon kaltaisessa järjestelmässä. Aihetta ei kuitenkaan ole tutkittu aiemmin. Perustulokokeilun yhteydessä näin olisi hyvä tehdä. Indikaattorit: koulutukseen hakeutuminen, työttömyys, terveysindikaattorit, yhteiskunnallinen aktiivisuus.
Jotta lukijalle syntyisi parempi käsitys ehdotuksestamme, käsittelemme vielä tarkemmin yhtä ryhmää: Pienten lasten vanhempia. Aikaisempien tutkimusten perusteella pienten lasten vanhemmat reagoivat taloudellisiin kannustimiin herkästi. Varsinkin pienten lasten äitien kohdalla työnteon kannustinten ja tukien suuruuden on todettu vaikuttavan valintaan lastenhoidon ja ansiotyön välillä.
Perustuloa kohtaan on myös esitetty kritiikkiä, jonka mukaan perustulo saattaisi syrjäyttää pienten lasten äitejä työelämästä. Toisaalta perustulon on nähty mahdollistavan osa-aikaisen työskentelyn nykyistä paremmin. Perustulokokeilulla voidaan saada tietoa näistä kiistanalaisista vaikutuksista.
Saadaksemme mahdollisimman monipuolista tietoa vaikutuksista tähän ryhmään, voimme yhdistää kokeilun olemassa olevaan seurantatutkimukseen, tässä tapauksessa vuoden 1987 kohorttitutkimukseen. Kansallinen syntymäkohortti 1987 kattaa kyseisenä vuonna syntyneet, jotka ovat kokeilun aloitusvuonna (2017) 29–30-vuotiaita.
Tutkimuksen keskittäminen tähän kohorttiin mahdollistaa perustulokokeilun vaikutusten arvioinnin taloudellisten indikaattoreiden lisäksi myös monilla muilla mittareilla ilman, että tutkimuksesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia, sillä seuranta-asetelma on jo olemassa. Tutkimuksen kannalta mielenkiintoista tietoa ovat esimerkiksi terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Vuoden 1987 kohortista saadaan tiedot esimerkiksi raskaudesta ja synnytyksestä, lastensuojelurekisteristä, masennuslääkkeiden käytöstä, työllisyydestä ja opinnoista.
Toivomme, että perustulokokeilun tuomia mahdollisuuksia ei jätetä käyttämättä. Valikoivan otannan avulla kokeilusta saatava tieto tietyistä tärkeistä ryhmistä paranisi oleellisesti aiheuttamatta kuitenkaan ylimääräisiä kustannuksia. Näin etenkin, mikäli kokeiluun voidaan käyttää varoja, jotka Kelalta säästyvät perustulolla korvattavien etuuksien osalta. Kokeilun integroiminen sopiviin olemassa oleviin tutkimushankkeisiin mahdollistaa myös kustannustehokkaasti arvokkaan lisätiedon hankkimisen.